Kansalaispalvelut

Veteraanien korvaus- ja kuntoutustehtävien
hoito on Valtiokonttorille kunniatehtävä 

Vuosi 2017 oli Suomi 100 – juhlavuosi. Valtiokonttorin panos juhlavuodelle oli viraston kunniatehtävän, sotiemme veteraanien korvaus- ja kuntoutustehtävistä huolehtiminen, laadukas hoitaminen.

Valtion budjettiin oli osoitettu vuodeksi 2017 poikkeuksellisen suuret määrärahat valtion sotaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietävien palveluiden maksamiseen. Valtiokonttori jakoi määrärahat kuntiin, jotka vastaavat veteraanien palvelujen järjestämisestä.

Lisäksi Valtiokonttori kilpailutti vuoden aikana hoito- ja kuntoutuslaitokset vuosille 2018–2022. Tavoitteena on turvata korkealaatuinen hoito ja kuntoutus sotainvalideille ja -veteraaneille. Mukana laatumäärittelyssä olivat terveydenhuollon edustajat ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Laitokset valittiin kuudelta aluehallintovirastoalueelta niin, että jokaisella alueella on tarjolla laadukkaita laitoksia tarvittava määrä suhteessa alueen hoito- ja kuntoutustarpeeseen.

Lisää asiasta:
15.11.2017. Hoito- ja kuntotuslaitoskilpailutus päättyi


Liikennevakuutuksen laiminlyöntimaksut
siirtyivät Valtiokonttoriin

Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen uuden liikennevakuutuslain myötä Valtiokonttorista tuli viranomainen, joka määrää Liikennevakuutuskeskuksen esityksestä auton haltijalle tai omistajalle laiminlyöntimaksun lakisääteisen vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi. 

Valtiokonttori käsitteli vuoden aikana 35 000 esitystä laiminlyöntimaksun määräämiseksi. Valtiokonttorin määräämien maksujen kokonaisarvo oli 8 miljoonaa euroa.

Lue tarkemmin laiminlyöntimaksujen määräämisestä:
Valtiokonttorin verkkosivut: Liikennevakuutuksen laiminlyömisen seuraukset Liikennevakuutuskeskuksen verkkosivut: Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti

Lue lisää:
20.12.2016: Liikennevakuutuksen laiminlyöntimaksut siirtyivät Valtiokonttoriin

Tutustu liikennevakuutuslakiin


Uusi laki muutti korvauskäsittelyä

Valtiokonttori käsitteli vuoden 2017 alusta alkaen uuden lainsäädännön mukaisesti asepalveluksessa tai kriisinhallintatehtävissä vahingoittuneiden tai sairastuneiden henkilöiden korvaushakemukset.

Uudet lait edellyttävät aikaisempaa lievemmin perustein tehtävää tarkastelua, kun selvitetään vamman tai sairauden syy-yhteyttä palvelukseen.

Valtiokonttori onnistui lakimuutosten myötä lisäämään palveluksessa vahingoittuneiden tai sairastuneiden asevelvollisten ammatillisen kuntoutuksen määrää melkein kaksinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Osa pääsi työkokeiluun, osalla selvitettiin uudelleenkoulutusvaihtoehtoja, osalla opastus ja neuvonta oli riittävä.

Uuden lain mukaisesti kriisinhallintatehtävissä toimineet pääsivät tarvittaessa psyykkisen tuen palveluihin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kautta.

Valtiokonttori keräsi palautetta lakiuudistuksesta järjestämällä kesällä poikkihallinnollisen Turvaverkko-workshopin. Syksyllä uuden lainsäädännön ja korvauskäsittelyn käsittelyä jatkettiin muun muassa puolustusvoimien kanssa. 

Tutustu lakeihin:
1521/29.12.2016 Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta
1522/29.12.2016 Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä

Lisää asiasta:
20.12.2016. Vahvempi turvaverkko asevelvollisille ja kriisinhallintahenkilöstölle   
16.6.2017. Maanpuolustukseen osallistuvien turvaverkolla halutaan luoda kattavaa turvaa 
7.9.2017. Kehittyvä turvaverkko – tilaisuuden jatkot


Asiakaskokemus parani

Valtionkonttorin kansalaisille ja yhteisöille tarjoamissa palveluissa jatkui vuonna 2017 työ asiakaskokemuksen parantamiseksi.  Painopiste oli erityisesti asiakkuuksien johtamisessa.

Asiakaspalvelussa huomiota kiinnitettiin muun muassa verkkosivujen, puhelinpalvelun, chat-palvelujen ja uutiskirjeiden kehittämiseen. 

Vuoden aikana puhelinpalveluun tuli yli 25 000 puhelua. Puolelta soittajista pyydettiin mobiilikyselyllä arvioimaan saamansa palvelun laatua. Vastaajien antama keskimääräinen arvosana oli 8.2. 

Valtiokonttori sai myös vuoden aikana päätökseen koulutusohjelman, jossa Valtiokonttorin korvausasiantuntijat valmentautuivat entistäkin paremman asiakaskokemuksen tuottamiseen ja digitaalisten työvälineiden käyttöön.
 

Kansalaisneuvonta
Väestörekisterikeskukseen

Vuonna 2013 Valtiokonttoriin perustettu Kansalaisneuvonta-palvelu toimi vuonna 2017 viimeisen vuoden osana Valtiokonttorin organisaatiota. Palvelu siirtyi Väestörekisterikeskukseen vuoden 2018 alussa.

Kansalaisneuvonta vakiinnutti Valtiokonttorin yhteydessä asemansa palveluna, josta saa apua silloin, kun kansalainen ei itse tiedä, minkä julkisen palvelun tehtäviin oma asia kuuluu tai kun hän tarvitsee apua julkishallinnon organisaation sähköisen palvelun käyttämisessä. 

Kansalaisneuvontaan tulleiden yhteydenottojen lukumäärä kaksinkertaistui ensimmäisestä toimintavuodesta 2014 viimeiseen vuoteen Valtiokonttorissa vuonna 2017, jolloin kansalaisia autettiin jo runsaat 80 000 kertaa.

Kansalaisneuvonnan palvelut ja palvelukanavat säilyivät ennallaan Väestörekisterikeskukseen muuton jälkeen. 

www.kansalaisneuvonta.fi


Perillisittä kuolleiden
omaisuudesta valtaosa kunnille

Valtion oikeutta perillisittä kuolleiden henkilöiden jäämistöihin valvova Valtiokonttori sai vuonna 2017 tiedon 599 perillisittä kuolleesta henkilöstä.

Valtiokonttori päätti yhteenlaskettuna 25,7 miljoonan euron suuruisen omaisuuden kohtalosta. 60 prosenttia valtiolle perintönä tulleesta omaisuudesta luovutettiin kunnille, jotka usein käyttävät omaisuuden usein nuorten hyväksi ja ikäihmisten palvelujen parantamiseen. Pieni osuus luovutettiin perinnönjättäjien läheisille. 

Valtion omistuksessa pidettiin kiinteistöjä ja rahavaroja yhteensä noin 7,3 miljoonan euron arvosta. Suurin osa kiinteistöistä menee luonnonsuojelualueiksi tai niiden vaihtomaiksi.

Kuolinpesien käytännön asioita hoitavat asianajotoimistojen pesänhoitajat antoivat vuonna 2017 tehdyssä kyselytutkimuksessa arvosanan 4,5 yhteistyön sujuvuudesta Valtiokonttorin kanssa. Kyselyn muissa osioissa annettujen arvosanojen keskiarvo vaihteli 4,33-4,72 välillä. Arvosana-asteikko oli 1-5.

Valtiokonttorin perintö- ja testamenttiasiat siirtyi viime vuonna digitaaliseen arkistointiin. Kaikki Valtiokonttoriin lähetetyt perillisittä kuolleiden kuolinpesiin liittyvät asiakirjat muutetaan sähköiseen muotoon ja säilytetään sähköisinä tallenteina.

Lue lisää asiasta:
31.3.2017. Valtiokonttorin pesänhoitajakumppanit tyytyväisiä.   
28.11.2017. Valtiokonttorin Perintö- ja testamenttiasiat siirtyy sähköisen arkistointiin 

Tutustu esitteeseen:
Valtion perintöasiat; Perillisittä kuolleiden jäämistöt


Luotto- ja takauskanta
kasvoi 33,7 miljardiin euroon

Valtiokonttorin antolainaustoiminnossa vuosi 2017 oli vilkas.

Kansantalouden kääntyminen pitkän taloustaantuman jälkeen kasvuun paransi laina-asiakkaiden toimintaympäristöä. Talouskehityksen kääntyminen vaikuttaa Valtiokonttorin hallinnoiman antolainauksen maksuviiveiden tasoon kuitenkin hitaasti. Erityisesti vuokratalorahoituksessa taloussuhdanteita merkittävämpi tekijä on edelleen jatkuva väestön keskittyminen kasvukeskuksiin.

Valtiokonttori jatkoi vuokratalorahoituksessa ennakoivaa riskienhallintaa, jossa tavoitteena on minimoida väestöltään väheneville alueille kohdistuvan luottokannan tappioita ja edesauttaa hallittua sopeutumista pitkäkestoiseen rakenteelliseen muutokseen. Valtiokonttori osallistui myös ympäristöministeriön asettamaan AAKE-työryhmään (asuntokannan ja asuinolojen kehittäminen kasvukeskusten ulkopuolella), joka selvitti taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloyhteisöille tarkoitettujen tervehdyttämistoimien kehittämistarpeita.    

Sähköisen asiointipalvelun laajentaminen

Vuosi 2017 oli myös voimakasta kehittämisen aikaa.

Tuotekehityslaina-asiakkaat käyttivät aktiivisesti lainatietojensa tarkasteluun vuoden 2016 syksynä nettiin avattua lainatietojen tietokantaa. Vuoden 2018 alussa myös asuntorahoituksen yhteisöasiakkaat pääsevät tarkastelemaan omia lainatietojaan sähköisestä asiointipalvelusta.

Vuoden 2017 aikana sähköisen asian- ja dokumenttienhallinnan tietojärjestelmän hanke eteni suunnittelusta toteutusvaiheeseen. Uusi järjestelmä laajentaa sähköistä asiointia lainatietojen lisäksi myös hakemuskäsittelyihin.

Syksyllä 2017 käynnistettiin uuden vakuushallintajärjestelmän suunnittelu. Uusi järjestelmä ottaa huomioon luottokannan painopisteen siirtymisen suorasta lainoituksesta välilliseen rahoitukseen sekä sähköiset panttikirjat ja vireillä olevan sähköisen asunto-osakerekisterin.

Valtiontakausten kanta kasvoi

Valtiokonttorin hallinnoimien valtion myöntämien lainojen ja valtiontakausten kokonaismäärä kasvoi vuoden aikana 2,2 miljardia ja oli vuoden lopussa 33,7 miljardia euroa.

Valtion suoran lainoituksen kanta pieneni vuoden aikana. Valtiokonttorin hallinnoima lainakanta oli vuoden lopussa 5,7 miljardia euroa (vuoden 2016 lopussa 6,4 miljardia euroa).

Suorassa antolainauskannassa Tekesin myöntämien tuotekehityslainojen lainakanta on kasvava. Lainakanta kasvoi vuoden aikana 6,4 prosenttia ja oli vuoden lopussa 882 miljoonaa euroa.

Asuntorahoituksen aravalainakanta pieneni vuoden aikana. Aravalainakanta oli vuoden lopussa 4,6 miljardia euroa, jossa vähennystä edelliseen vuoteen oli 11,5 prosenttia. Maaseutuluottojen lainakanta on pienentynyt 5,7 prosenttia ja on nyt 31,3 miljoonaa euroa.

Valtiokonttorin hallinnoimien valtiontakausten ja -takuiden kanta oli vuoden lopussa 28,0 miljardia euroa. Luku sisältää 7,0 miljardin euron ERVV-vastuut. Suurimman ryhmän takauksista muodostavat asuntorahoitukseen liittyvät takaukset.

Vuokratalo- ja asumisoikeustaloyhteisöjen lainakannan takaukset kasvoivat vuoden aikana 0,6 miljardia euroa ja olivat vuoden lopussa 11,6 miljardia euroa.  Asuntotoimen takausvastuisiin kuuluvat yksityishenkilöiden valtiontakaukset kasvoivat 39,8 miljoonaa euroa. Niiden määrä oli vuoden lopussa 2,1 miljardia euroa.

ASP-järjestelmän suosio jatkui

Asuntosäästäjille tarkoitetun ASP-järjestelmän suosio jatkui edelleen vuonna 2017, uusia ASP-tilejä avattiin hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Pankeissa avattiin vuonna 2017 kaikkiaan 35 375 uutta ASP-talletustiliä. Edellisvuonna tilejä avattiin 34 003 kappaletta. 

ASP-korkotukilainojen pääoma kasvoi vuoden aikana 2,5 miljardista 3,1 miljardiin euroon.